Tekijänoikeus

Tekijänoikeuden rajoitukset

Tekijän yksinoikeuden pääperiaate on, että teosta saa käyttää ainoastaan siten kuin teoksen tekijä sallii. Tekijän- ja lähioikeuksiin on kuitenkin tehty useita rajoituksia joko käytännön tarpeiden tai painavien yhteiskunnallisten intressien vuoksi. Rajoituksia ovat mm. yksityinen kopiointi ja hyvän tavan mukaiset sitaatit. Todellisuudessa tekijänoikeus siis sallii paljon enemmän kuin moni kuvittelee.
Kaikkeen ei tarvita tekijän lupaa

Tekijänoikeus suojaa ensinnäkin vain teoksen muotoa, ei sen asiasisältöä. Toisen teoksesta saa levittää omin sanoin tietoa vaikkapa lehdissä, Internetissä, kirjassa tai opettamalla. Siten tekijänoikeus ei estä esimerkiksi tiedemiehiä kirjoittamasta ja levittämästä omia artikkeleita, joissa kommentoidaan ja viitataan toisten tiedemiesten artikkeleihin. Tekijä ja lähde on toki mainittava alalla hyvän tavan mukaisesti.

Tekijänoikeus ei suojaa myöskään itse ideaa, vain sen toteutustapaa. Voit vaikka piirtää nettisivuillesi sarjakuvan, jossa seikkailevat housuttomat ankat, kunhan teet täysin oman teoksesi etkä jäljitteli housuttomista ankoista juuri Aku Ankkaa. Lisäksi esimerkiksi taideopetuksessa on lupa opettaa toisten taiteilijoiden tekniikoita ja niistä saa ottaa vaikutteita, kunhan ei syyllisty teosten plagiointiin.

Tekijän taloudellista yksinoikeutta on rajoitettu monissa tapauksissa yleisen edun tai erityisryhmien hyväksi. Tarkkaan määritellyt tekijänoikeuden rajoitukset ja poikkeukset koskevat mm. kirjastoja, arkistoja ja museoita, opetustoimintaa, sitaattien käyttämistä ja teosten valmistamista vammaisille.

Tekijänoikeuden suoja-ajan päätyttyä teoksia saa käyttää vapaasti.

Onko yksityinen kopiointi sallittua?

Kyllä on. Vaikka toisten teosten kopiointiin tarvitaan yleensä lupa, tästä pääsäännöstä on kuitenkin tehty merkittävä poikkeus kuluttajan eduksi. Se koskee kopiointia yksityiseen käyttöön. Yksityistä käyttöä on kopiointi omaan yksityiseen käyttöön sekä esimerkiksi perheen ja läheisen ystäväpiirin välillä. Kopiointia ei kuitenkaan saa tehdä rajattomasti. Lain mukaan teoksesta saa yksityiseen käyttöön tehdä muutamia kopioita (tällä tarkoitetaan yleensä 2-4 kappaletta).

Lain mukaan kopioitavan teoksen on oltava laillisesti valmistettu (esim. kirjastosta lainattu CD-levy tai TV-lähetys) tai jos tietoverkosta kopioitava teos on verkossa laillisesti yleisön saatavilla. Voit aivan rauhassa "polttaa" kaupasta ostetusta levystä kopion siskollesi ja parhaalle kaverillesi tai valokopioida Viivi ja Wagner -stripin jääkaapin oveen. Kiellettyä on sen sijaan esimerkiksi Internetin välityksellä luvattomasti jaossa olevan elokuvan tai mp3-musiikkitiedoston lataaminen omaan yksityiseen käyttöön.

Tekijöillä on oikeus saada myös teoksen yksityisestä kopioinnista korvaus. Näissä tapauksissa se hoidetaan summaarisesti. Muistillisten tallennusvälineiden myynnin yhteydessä kerätään ns. hyvitysmaksua, joka jaetaan vuosittain taiteilijoille ja tuottajille sekä kotimaisen kulttuurin edistämiseen. Itse asiassa juuri hyvitysmaksun ansiosta yksityinen kopiointi on sallittua.

Esimerkiksi tallentavan CD-R -levykkeen hinnassa hyvitysmaksua on 20 senttiä. Jos siis kopioi 100 cd-levyllistä musiikkia, tulee maksaneeksi hyvitysmaksua yhden 20 euroa.

Tietokoneohjelmia ja -pelejä ei kuitenkaan saa kopioida. Niistä saa ottaa vain laillisen käytön vaatiman varmuuskopion, ellei hankintalisenssi muuta erityisesti salli.

Lakimme ei myöskään salli CD-, DVD- tai Blu-ray-levyissä mahdollisesti olevien tehokkaiden kopiosuojausten purkamista kopiointia varten. Tehokkaan kopiosuojauksen saa purkaa vain, jotta voi kuunnella tai katsoa tallenteen sisällön. Erityiset purkuohjelmat laki kuitenkin kieltää.

Etsitkö lisätietoa? Selaa läpi Usein kysytyt kysymykset!